Nyyti osaa ottaa ilon irti elämästä. Ja kuten Jaanakin sanoit, niin pitäisikö tosiaan itsekin kokeilla tuota nurmella kierimistä lumessa kierimisen jälkeen. Lapsena kierin aina valkovuokkojen seassa kun niitä oli niin paljon :). Meidän pihapiiriin on syntynyt oravapoikue ja Ellen-pihiksellä on täysipäiväinen työ pitää ne aisoissa ja loitommalla. Yhden hän jo "avusti" autuaammille tammenterholaitumille.....
Heh...joskus lienee hyvä heittäytyä ihan perusnautintoihin, mitä lienee naapurit ajatella kun itseni tuonne nurmikolle mätkäisen? hehhee!
Voi Ellen minkäs teit...no, on ne oravat vähän rottamaisia meneviä tyyppejä. Meilläkin niitä killuu puissa ja säksättävät kiukkuisesti jahdaten toinen toisiaan. Nyt ei niitä ole vähään aikaan näkynytkään, lienevät perheensä hoitohommissa tai kadonneet jonnekin.
No nyt kuule, sun pitää tulla tarkastamaan meidän metsäpolkua...siis meidän koirat on kaivelleet sinne pikkuruisia kuoppia ja syöneet ne valetryffelit joka paikasta. Ihmetten suuresti kun niitä vieläkin löytyy...aina vaan, ettei ne jo vois olla loppu!
Ai että mitä kuvia. Meilläkin menty vähän samalla tyylillä tänään. Ihana koiruli :)
VastaaPoistaJoo, kyllä niin näyttää Nyyti nauttivan...pitäisipä itsekin ehkä kokeilla, ainakin tuota kierimistä?
PoistaIhanaa koiranelämää, ihanaa kesäelämää :)
VastaaPoistaJep, kesä on ihanaa aikaa, hyttysine kärpäsine kaikkineen...tykkään!
PoistaOnnellinen koira nauttii elämästä!
VastaaPoistaNiin se tekee, Nyyti Oton ja Nemintytär, nauttii täysillä!
PoistaNyyti osaa ottaa ilon irti elämästä. Ja kuten Jaanakin sanoit, niin pitäisikö tosiaan itsekin kokeilla tuota nurmella kierimistä lumessa kierimisen jälkeen. Lapsena kierin aina valkovuokkojen seassa kun niitä oli niin paljon :). Meidän pihapiiriin on syntynyt oravapoikue ja Ellen-pihiksellä on täysipäiväinen työ pitää ne aisoissa ja loitommalla. Yhden hän jo "avusti" autuaammille tammenterholaitumille.....
VastaaPoistaHeh...joskus lienee hyvä heittäytyä ihan perusnautintoihin, mitä lienee naapurit ajatella kun itseni tuonne nurmikolle mätkäisen? hehhee!
PoistaVoi Ellen minkäs teit...no, on ne oravat vähän rottamaisia meneviä tyyppejä. Meilläkin niitä killuu puissa ja säksättävät kiukkuisesti jahdaten toinen toisiaan. Nyt ei niitä ole vähään aikaan näkynytkään, lienevät perheensä hoitohommissa tai kadonneet jonnekin.
Vielä kun saisi kaivella luvan kanssa pihalla. No, aina kun silmä välttää, saattaa nurmikkoon olla ilmestynyt uusia kraatereita.. ;)
VastaaPoistaNo nyt kuule, sun pitää tulla tarkastamaan meidän metsäpolkua...siis meidän koirat on kaivelleet sinne pikkuruisia kuoppia ja syöneet ne valetryffelit joka paikasta. Ihmetten suuresti kun niitä vieläkin löytyy...aina vaan, ettei ne jo vois olla loppu!
Poista