Viikko taas vierähtänyt, pennut kasvavat kovaa vauhtia. Syövät jo hyvin sekä liotettua että kuivaa täysravintoa. Ulkoiltu on viimeisen viikon aikana säännöllisesti 3-4 kertaa päivittäin. Pennut ovat myös tavanneet muut aikuiset koiramme, lähinnä ulkoilun merkeissä. Iris-emo pinkoo pakoon pentujaan, jotka armottomasti jahtaavat sen nisiä, roikkuvat ja repivät terävine piikkihampaineen. Suurimman osan ajastaan Iris viettää loikoillen muualla, pentujen ulottumattomissa. Vierailijoita on käynyt lähestulkoon päivittäin, eli pennut ovat tavanneet lukemattomia uusia ihmisiä, ihastelijoita tuntuu riittävän. Pikkuviikarit ovat rohkeita ja avoimia, tyypillisiä pihakoiranpentuja siis...
Pennut ovat saaneet tunnistusmerkinnät ja viralliset nimensä:
Nybygårds Ultrabra Uffe
Nybygårds Uppriktiga Urban
Nybygårds Ursprungliga Uno
Nybygårds Underbara Ulla
Nybygårds Ungdomliga Unni
Aamupäivällä otin muutamia kuvia, joista suurin osa epäonnistuneita, tässä kolme otosta sieltä paremmasta päästä:
Ruohonleikkuri näytti olevan kiinnostava kapistus!
Voi pupuset! Mieleen palaavat elävinä ajat, jolloin täälläkin pyöri, hyppi, suti, sinkoili, kiipeili ja pompsahteli pihakoiran pentu. Ei voi kuin onnitella perheitä, jotka pian saavat omansa kotiin.
VastaaPoistaOlet taas keksinyt porukalle kivat nimetkin!