Nybygårds: cee cecilia

Näytetään tekstit, joissa on tunniste cee cecilia. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. tammikuuta 2015

Nybygårds Cee Cecilia "Cinna"

Ja kuvia Cinnasta...n.9vko...

Toiviaisen Riikalle isot kiitokset kuvista! Nätti pieni tytsy!

Nybygårds Cee Cecilia "Cinna"
photo R. Toiviainen

Cinna

perjantai 2. tammikuuta 2015

Hauskaa, miten näen lähestulkoon jokaisessa pentueessa saman ilmiön...joku/jotkut pennuista löytävät itselleen kerrassaan loistavan makuupaikan...lienee pennulle sopiva ja mukava.

Tänään aamutuimaan pennut kävivät eläinlääkärintarkastuksessa, hienoja terveitä ja rakkaita pentuja kaikki.

Uudenvuoden vaihtuminenkin kävi varsin rauhallisissa merkeissä...ulkoilimme rakettien paukkeessa, sillä kello kuudelta se jo alkoi ja jatkui läpi illan. Meidän naapurustossa ei kukaan ammuskellut raketteja, mutta aseman seudulta kuului kaikki tänne meille varsin hyvin, joskaan välähdykset eivät tänne näkyneet. Yksikään koiristamme ei reagoinut sen kummemmin paukkeeseen ja pennutkin ulkoilivat illalla klo 21-aikoihin, paukketta oli tuolloinkin. Vickan käyttäytyi aivan normaalisti ja pentujen oli hyvä ulkoilla rauhallisen emonsa kera tuossa takapihalla hetken verran. En kehota ketään kokeilemaan, mutta mikäli tuntee koiransa hyvin ja läpikotaisin, en näe mitään syytä tehdä asiasta elämää suurempaa numeroa.

Nybygårds Cool Conrad

Nybygårds C-pentue, Cool Conrad vahdissa, muut huilivat

Loistavaa uuden vuoden 2015 alkua!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kuusiviikkoiset C-pennut

C-pennut tänään 6-viikkoisia. Ovat reippaita, ulkoillaan päivittäin, vaikka on kylmää ja pakkasta. Pikku hetkiä kerrallaan. Pennut tekevät tarpeensa hienosti ulos, jos vaan emäntä on ajoissa... Syövät kiinteää ravintoa hyvin. Vickan vielä imettää satunnaisesti. Vierailijoita ja uusia ihmisiä ovat pennut tavanneet päivittäin. Hjördis ja Werna esittelivät itsensä pennuille...

Vickan on aivan loistava emo ja esimerkki pennuille. Eilen Vickan sai herkkupaloina kanakierteitä, jotka se hotkaisi hyvällä vauhdilla. Hetki sen jälkeen meni pentuaitaukseen...ja oksensi pennuille kaiken syömänsä. Muistelisin, että myös Vickanin emä Jonna aikoinaan teki tätä samaa. Lieneekö periytyvä ominaisuus? Näitä alkukantaisia piirteitä tuntuu löytyvän aina joissain yksilöissä enemmin ja vähemmin.

Valokuvia tänään heikonlaisesti, mutta jotain kuitenkin.