Ihana Ingeborg

Ingeborgilla nyt ikää 9 vuotta ja 8 kuukautta...reipas mummeli, matriarkka, tuolinvaltaaja, ilopilleri, kaikkien kaveri, joskus pieni noita ja velho...ovela otus! Ja kaikkien kullanmuru! Rakas koira!

FI MVA Ingeborg

Uudet pienet pihakoirat...

C-pentueemme syntyi tänään aamupäivällä, emo & pennut voivat hyvin...

Nybygårds Visa Vickan & C-pentue

Vickan

täällä meillä ollut jonkun aikaa...ja me vaan odotellaan rauhassa...hauska katsella miten serkukset Tyra & Vickan muistuttavat toisiaan...

Vickan vasemmalla ja Tyra oikealla

Vickan

Vickan ei ole oikeen valokuvauksellinen juuri nyt...se haluaa huilata ja sillä sipuli!

Wirna, Gempoika ja Hjördis ne kaivelevat tuolla metsässä pieniä kuoppia sinne ja tänne ja löytävät tällaisia pampuloita, pikkupottuja alvariinsa. En ole varma mutta näyttäisi että ne syövätkin niitä? Ainakin leuat jauhavat jotain tuon tuostakin. Tänään sain yhden pottusen kaivettua suusta...pitipä oikein valokuvata se. Eipä taida sentään tryffeli olla, mutta nimesin sen nyt wirnunpalleroksi...

wirnunpallero

Iloista viikonloppua!!

Muotoilukuva

FI MVA High West Terry "Tölli"

Joku tässä kyseli tuoretta kuvaa Töllistä...
Tässä muotoilukuvassa tulevat muodot hyvin esille...pyöreitä ja pehmeitä...

Pikkupohdintaa...

Lainaus MyDogDNA uutiskirjeestä; rodun monimuotoisuuskartoitus 11/2014

"Tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa pidetään yleisesti terveenä ja pitkäikäisenä rotuna, eikä rodun keskuudessa ole mitään yleistynyttä sairautta tai vaivaa. Fenotyypissä on rodun sisällä paljon vaihtelua, ja tältä osin rodun voidaan sanoa olevan varsin monimuotoinen. Kennelliiton jalostustoimikuntien toimintaohjeessa yhdeksi rotuyhdistyksen jalostustoimikuntien keskeiseksi tehtäväksi nimetään rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen. Tätä on tanskalais-ruotsalaisten pihakoirien jalostuksessa toistaiseksi tehty pyrkimällä alhaiseen sukusiitosasteeseen ja erisukuisten koirien mahdollisimman laajaan jalostuskäyttöön. Tanskalais-ruotsalaisten pihakoirien monimuotoisuuskartoitus on kuitenkin tätä konkreettisempi toimenpide, joka auttaa jalostustoimikuntaa myös uuden jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) valmistelussa.

Riittävän suuri ja monimuotoinen jalostuskanta on välttämätön jalostuksen kehittämistyölle, jolloin myös riittävä geneettinen vaihtelu olisi tulevaisuudessa turvattu. Pyrkimyksenä on kasvattaa tehollista populaatiota, ja sen tulisi sisältää riittävästi eri sukulinjoja ja tarjota enemmän vaihtoehtoja jalostusmateriaaliksi. Jalostukseen käytettävien yksilöiden määrää tulee lisätä, ja yhden yksilön tuottamien pentueiden määrä pitää maltillisena. Esimerkiksi mikäli uroksia käytetään hyvin lyhyen ajan sisään usealle eri nartulle on uroksen periyttämiskykyä vaikea arvioida, ja mahdolliset ongelmat ilmenevät vasta myöhemmin jälkeläisten kehittyessä ja kasvaessa. Lisäämällä tietoisuutta pihakoiran geneettisestä taustasta autetaan kasvattajia tekemään rodun kannalta parempia jalostuspäätöksiä sekä toisaalta jalostustoimikuntaa arvioimaan nykyisten jalostussuositusten ajanmukaisuutta ja paikkansapitävyyttä."

Totuuden sanoja...? Onko pihakoiran (geneettinen) monimuotoisuus turvattu? Käytetäänkö erisukuisia koiria mahdollisimman laajasti? Kasvaako tehollinen populaatio? Lisätäänkö jalostukseen käytettävien yksilöiden määrää riittävästi? Tehdäänkö hyviä jalostuspäätöksiä? Onko uroksia käytetty maltillisesti ja tasapuolisesti jalostukseen? Entäpä narttuja? Sukuja? Miten hyvin rotua ja monimuotoisuutta palvelee jalostussuositusten "kiristäminen"  näyttelymeriittien perusteella? Tai suositusten kiristäminen joidenkin pikkuvikojen/puutteiden perusteella, ottaen huomioon etteivät ne koiraa itseään haittaa? Tai sen perusteella että kasvattajilla olisi jotain puuhastelua...?? 

Onko tulevaisuuden visio sellainen, ettei kasvattajan enää tarvitse itse päätöksiä tehdä vertailemalla koiria keskenään, käyttämällä omaa tietoaan, taitoaan ja kokemustaan, pohtimalla mikä vaihtoehto tuottaisi parhaan mahdollisen lopputuloksen? 

Omalta osaltani voisin todeta...yhdellä omistamallani jo edesmenneellä nartulla on viisi pentuetta. En ole siitä ylpeä, enkä sitä kyllä häpeäkään, siihen ei ole aihetta. Sen jälkeläisistä vain osaa on käytetty jalostukseen. Muilla kantanartuillani on jälkeläismäärät maltillisempia...Uroksia on ollut kimppatuonteina, joten niitä on sitten käytetty usean kasvattajan toimesta, joten yksittäisten urosten jälkeläismäärät ovat suurempia. Olen itse jättänyt "kimppakoiria" käyttämättä monenkin syyn vuoksi...ja olen niitä kyllä käyttänytkin. Alkuaikoina tuntui järkevältä yhdistää voimia ja varoja, tyhjästä on paha mitään nyhjäistä. Enää en ole sen suhteen täysin ehkä samaa mieltä, ainakaan samassa mittakaavassa. Maltillinen yhteistyö eri sukujen suhteen lienee parasta...ja tilanne tänä päivänä on jo huomattavasti parempi, jalostusmateriaalia löytyy täältä Suomestakin...ei aina tarvitse mennä merta edemmäs kalaan.

Pihakoiran fenotyypissä (ilmiasussa) on paljon vaihtelua, se on niin totta...on isoja, pieniä, laihoja, lihavia, korkeita, matalia, töpöhäntiä ja eri pituisia häntiä, kippurahäntiä, mutkahäntiä, pystykorvia, taittokorvia, ruusukorvia, kevyitä ja lentäviä korvia, eri värisiä koiria, pitkäkarvaisia, lyhytkarvaisia, erilaisia rakenteeltaan, kulmauksiltaan, tassujen muoto saattaa olla erilainen, pään muoto ja malli on erilainen, kuonon erot; suippokuonoisia, lyhytkuonoisia, pitkäkuonoisia, puhumattakaan miten luonteissa esiintyviä eroja jne.jne.jne. ymmärtääkseni moni edellä luetelluista ominaisuuksista on ihan geneettistä perua...  

Tuleeko nyt siis pihakoiran perimänlaajuinen pelastus DNA-testikitin muodossa...?

Kuvassa serkukset Werna & Hjördis, niillä on yhteinen isoäiti Ingeborg, näillä kahdella ei ole aivan mahdottomasti läheistä sukua täällä Suomessa, saati maailmallakaan...

FI MVA HeJW-13 HeW-13 PMJV-13 Nybygårds Yngsta Ylva "Nami"

Tänään Jyväskylän KV näyttelyssä pihakoirat arvosteli Barbara Muller Sveitsistä.
Nami siis valioitui...Onnea Rita & Nami! Olette kyllä niin upeita, kiitos ja onnea!!
Onnittelut myös muille menestyneille!

Nybygårds Yngsta Ylva "Nami" AVO ERI1 SA PN1 SERT ROP FI MVA

FI MVA HeJW-13 HeW-13 PMJV-13 Nybygårds Yngsta Ylva "Nami" BOB
Yacatis Marsipan Mums BOS

Kontorsråttan

Nybygårds Bättre Berta "Maya" kontorsråttan
photo T.S-G

Maya
photo T.S-G