Olemme muuttaneet...

uusi osoitteemme on keittiö...

Å-pennut

Gem seikkailee

Pikkupoika Gem tapasi lauantaina kaksi vanhempaa saksanseisojaleidiä ja kasvattini Sanin...menoa ja meinikiä riitti.

Nybygårds Söta Sissi "Sani" & perässä Gem

Gem ei uskalla osallistua vetoleikkiin

Neliviikkoiset Å-pennut

å komppania

å-nartut

Å-pallerot sen kun kasvaa...kaikki painavat jo toistakiloa. Kiinteetä sapuskaa on maisteltu vaihtelevalla menestyksellä. Leikkivät ja purevat, niin toisiaan kuin emoaan kun on hampaita suussa. Ensimmäisiä vierailijoita on jo käynyt useitakin ja pienet hännät heiluu. Fina ottaa hoitotyönsä jo rennosti, makoilee meidän sängyllä ja seuraa pentulaatikon tilanteita. Kohtapuoliin on muutto isompiin tiloihin edessä.

Iloista & aurinkoista viikonloppua!

Minimiehet Oulusta!

Sain kesäisiä & iloisia terveisiä pohjoosesta! Onni ja siskonpoikansa Hugo perheineen niitä lähettivät kuvien kera! Kiitokset Johannalle ja Jarille, upeat minimiehet teillä!

FIN MVA Nybygårds Conny Cokos "Onni"
photo J&J Lapinniemi

Nybygårds Conny Cokos "Onni"
photo J&J Lapinniemi

Nybygårds Conny Cokos "Onni"
photo J&J Lapinniemi

Nybygårds Conny Cokos "Onni"
photo J&J Lapinniemi

Katselin noita kahta ensimmäistä kuvaa...paljon on pojassa äiteensä Japin näköä päässä!

Nybygårds Hurtiga Hugo "Hugo"
photo J&J Lapinniemi

Nybygårds Hurtiga Hugo "Hugo"
photo J&J Lapinniemi

Hugossa näen taas aavistuksen isäänsä Jeppeä - Son Mik's Ebbe ja kyllä sieltä jostain pikkusen näkyy emääkin Nybygårds Cajsa Caramel "Cajsaa".

Muistan hyvin pohjosen poikien isännän ensimmäisen yhteydenoton; sain sähköpostin joka minulle oli pelkkää hepreaa...käsittämättömiä ja valtavia kirjainjonoja, joku tekninen ongelmahan se oli=) vaan siitäkin selvittiin kunnialla, hih!

Kolmeviikkoiset pampulat!

Å-pennut kasvavat ja ovat nyt heränneet hieman ympäristön vaikutteille! Tänään on kynsiä leikattu urakalla ja punnittu...ja tietysti valokuvattukin.

Nybygårds Å-pentue 3 viikkoa

Å 3 viikkoa, nartut oikealla, urokset vasemmalla

kolmiviikkoiset Å-pennut

Wilma

Wilma wilahti wikkelästi, kiitos Minna & Erik! Olipa kiva nähdä!

Nybygårds Wiktiga Wilma

Wilma

Nybygårds Wiktiga Wilma

Wilma on kehittynyt hienosti ja luonteeltaakin on kunnon pihakoira, avoin ja ystävällinen, isot kiitokset Minnalle hyvin tehdystä kasvatustyöstä=)

Nybygårds Yngsta Ylva "Nami"

Nami poikkesi ilahduttamassa meitä, kiitos Rita & Vanessa!

Nybygårds Yngsta Ylva "Nami"

Nami

Nybygårds Yngsta Ylva "Nami"

Onnittelut Pablolle ja Ullalle & Hanskille! Nybygårds Praktiska Paul "Pablo" käväisi Pärnussa hakemassa Eestin SERT:in ollen Rotunsa Paras ja Eestin valio!

Onnittelut Tiirulle ja Paulalle! Nybygårds Passliga Pamela "Tiiru"...kakkosluokka agilityssä jäi taakse ja uudet haasteet kolmosluokassa odottavat! Onnittelut! Taitavia, niin taitavia olette!

Kaksiviikkoiset Å-pennut!

Ja tänään ohjelmassa kaksiviikkoisten pentujen madotus kuin myös kynsien leikkuu ja tietysti päivittäinen punnitus. Voi mahdoton miten kasvavat...738g, 786g, 633g, 904g...silmät ovat nyt auenneet myös.

å-pentue 2 vko

Fina & Å-pentue

nartut vasemmalla ja urokset oikealla

Nybygårds Ylande Yngvar "Julle"

Tapasin äsken satamassa Jullen! Olipa mukava yllätys, kiitos Sarille & Juhalle & pojille!

Nybygårds Ylande Yngvar "Julle"

Julle 8kk

Julle

Nybygårds Ylande Yngvar "Julle"

Paljon on Julle saanut Sagan perimää ulkomuotoonsa...

Näyttelyitä

Eilen Mikkelin näyttelyssä pihakoirat arvosteli Marja Kurittu. Mukana meidän Viggo!
Nybygårds Vilda Viggo "Viggo" JUN ERI1

Tänään Piteån KV näyttelyssä pihakoirat arvosteli Gunnar Norlin
Nybygårds Relevanta Rea "Manta" VAL ERI1

Laukaan näyttelyssä pihakoirat arvosteli Auli Haapiainen-Liikanen
Nybygårds Xbox Xena "Heta" JUN HYL...sillä Hetan purenta on epätasainen, valitettavasti näin.

Karjaan näyttelyssä tänään olin itse koirineni, mukana Lotta, Wirnu ja Jappi. Kuin myös muita kasvattejani omistajineen, kiitokset kaikille. Aurinko paistoi ja hiki virtasi...special-kiitokset haluan esittää Kimmolle perheineen, Wirnu oli hyvin väsytetty ja liikkui varsin hyvin sitten kehässä. Annalle suurensuuret kiitokset kaikista avustavista tehtävistä. Ja Tonille kun tuli rohkeasti Xeron kanssa kehään. Tarjalle ja tytöille, kiitos kun kirjailitte niitä tuloksia. Ja kaikille osallistujille onnittelut ja kiitokset, oli oikein mukava iltapäivä.

Pihakoirat arvosteli rotuspesialisti, itsekin pihakoirakasvattaja Bengt-Åke Bogren Ruotsista. Hän kasvattaa pihakoiria kennelnimellä Piece. Hänellä oli aivan ihana ja persoonallinen tyyli, kätteli ja toivotti tervetulleeksi kehään...käsitteli koiria todella hienosti, kuin myös kertoi ääneen perustelunsa koirien sijoituksista, siinä jopa oppi jotain pienessä hetkessä. Huumorinkukkiakaan hän ei unohtanut, loi sellaisen leppoisan ja mukavan tunnelman. Kiitokset!

Nybygårds Will Wara Walter "Walter" JUN EH2
Nybygårds Xbox Xero "Xero" JUN EH1

FI MVA V-11 Nybygårds Personliga Per "Capu" VAL T (Capun korvat lepattivat tuulenvireessä hienosti)

Nybygårds Wettiga Werna "Wirnu" JUN ERI2
Nybygårds Lovande Lotta AVO ERI1 SA PN 4 VARA-SERT
Nybygårds Näpna Nemi "Nemi" AVO EH
Nybygårds Trevliga Thea "Iina" AVO H

Leonberget,z Japinica of Sweden "Jappi" VET ERI1 SA PN3 ROP-VETERAANI

Kennel Nybygårds KASV 1 oli pakko esittää kasvattajaluokka ko. tuomarille ja saada hyviä neuvoja ja vinkkejä parannusten suhteen ulkomuodossa. Luonteet olivat iloiset ja pirteät ja paljon löytyi muutakin hyvää kaikilta koirilta.
Kiitokset kaikille!
Kuvia tulossa mahdollisesti myöhemmin, päivittelen...

Viikonvanhat Å-pennut!

Muutama kuva viikonvanhoista Å-pennuista...

Fina & viikonvanhat Å-pennut

Å

nartut vasemmalla ja urokset poikittain oikealla

Palleroiset kasvaa...viikossa on syntymäpainot tuplaantuneet. Pennut syövät ja nukkuvat ja Fina hoitaa niitä.

 

Ja nämä pikkulinnut...munia oli viisi, vaan niistä neljästä kuoriutui sellainen nahkakalju pikkulintu. Nyt linnunpojat näyttävät jo pikkutipuilta, höyhenpeite on jo kasvanut. 

tipuset pesässään

Iloista, aurinkoista ja kesäistä viikonloppua!

Mikä on hyvä suku?

Monesti kuulee puhuttavan, että se ja se koira on hyvää sukua. Mikä ihme on hyvä suku? Ja mikä sitten on huono suku? Onko toiset jotain aatelisia? Ja toiset sitten rupusakkia? Hah??? Onko sillä merkitystä...

Hyvä suku voi merkitä eri ihmisille hyvinkin erilaisia asioita, riippuen katsantokannasta. Joillekin hyvä suku koostuu hyvistä vanhemmista ja lähisukulaisista joilla on hienoja titteleitä, joko koe-tai näyttelypuolella...pitäisikö niitä sitten ajatella vaikka aatelisina? Toisille hyvä suku voi merkitä ennemminkin hyvää terveyttä...tai hyväluonteisia sukulaisia...tai hyvää ulkomuotoa, joka sekin voidaan liittää edellämainittuihin titteleihin. Hyvä suku voi jollekin olla tietyn kasvattajan kasvattamat koirat, niistä on kuullut pelkkää hyvää...tai hyvää sukua voi olla vaikkapa vanhaa sukua, eli sukutaulussa on vanhoja nimiä/koiria ja yksilöitä esillä. Niin tai näin, kaikilla on sukua ja sukulaisia, enemmän tai vähemmän. Usein myös sanotaan; "suku on pahin"...ja suvun "musta lammas", mitä se sitten tarkoittaneekin.

Mielestäni kun ajatellaan pihakoiria ja niiden sukuja, en voi sanoa että joku suku olisi huono tai joku hyvä. Jokaisesta suvusta löytyy, kun tarpeeksi kaivellaan, aina jotain mainittavaa. Kaikkea ei voi tietääkään, se on sula mahdottomuus. Itsellänikin on pentueita, joissa jotkut koirat ovat tavallaan "kadonneet"...omistajat eivät ole pitäneet yhteyttä juuri lainkaan. (Enkä sitä tietenkään voi vaatiakaan, toivoa kylläkin.) Näistä koirista en tietenkään voi tietää, mitä on tapahtunut ja miten on koiran elämä sujunut...onko se ollut terve jne. Tietyn ajan jälkeen, ei enää itsekään kehtaa ottaa yhteyttä, ties vaikka mitä on tapahtunut, ihmisille tai koirille? Yhteystiedotkin ovat saattaneet muuttua jne.

Ja uskokaa tai älkää, ihan ihmissuhteet ja henkilökemiat vaikuttavat todella suuresti koirien sukuihin. Kun tulee jonkun kanssa hyvin toimeen ja hänellä on esim. uroskoira jota on siis helppo kysyä jalostukseen...entäpä se päinvastainen tilanne? Pahimmalla "vihulaisella" on komea ja hyvä koira...onko sitä helppoa kysyä jalostuslainaan? Ja vaikka alentuisikin kysymään, sitä tuskin saa käyttöönsä... Eihän sen näin pitäisi mennä, vaan ihmissuhteista huolimatta tulisi olla rodun ja koiran paras ajatuksissa, eikö? Ajatus on kyllä täysin utopinen...ennemmin taitaa lehmät lentää...

Tulisi myös ajatella niitä vähemmin käytettyjä sukuja ja vanhempia sukuja, etteivät ne pääsisi katoamaan tyystin. Niissäkin suvuissa voi olla paljon hyviä asioita annettavana populaatiolle, jotain mitä muista suvuista on jo ehkä päässyt katoamaan. Valioiden vanhemmista ei välttämättä kasva uusia valioita, vaatimattomista vanhemmistakin voi saada todella hyviä jälkeläisiä, jokaisella on vahvuutensa ja heikkoutensa, niin suvussa kuin yksilötasollakin.

Nybygårds Typiska Tyra & Nybygårds Lovande Lotta ja takana Nybygårds Visa Vickan
photo Riina & Kristian

Tällaista pohdintaa sukulaisista ja suvuista...