Koiran Murinat

Mitä koira oikeastaan sanoo muristessaan?
Yleensä se haluaa yksinkertaisesti vain lisää etäisyyttä kohteeseen jolle se murisee. Murina voi myös olla tavallaan varoitus tai merkki luottamuspulasta, pelosta jne..ja silloinkin koira haluaa lisätä etäisyyttä murinansa kohteeseen.

Valaisenpa asiaa esimerkillä, tai parilla...tai useammallakin.

Meillä Tölli koira joskus innostuu pesemään Jappi koiran naamaa, silmiä, korvia jne. Jappia tämä toimitus ei suinkaan ilahduta ja se alkaa murisemaan, haukahtaakin joskus välillä ja murisee lisää. Eli Jappi haluaa Töllin lopettavan pesutoimituksen heti. Tölli saattaa siitä huolimatta vaan jatkaa ja Jappi jatkaa murinoitaan...usein säälin Jappimummelia ja puutun peliin käskemällä Töllin pois. Jappi halusi siis Töllin lopettavan ja mielestäni se jopa pyytää minua apuun katseellaan ja on tyytyväinen kun tilanne korjaantui, eikä sen itse tarvinnut alkaa enempiin toimenpiteisiin. Tehdään Japin kanssa siis hyvää yhteistyötä ja yhteisymmärrys pelaa.

Pienet pennut joskus innostuvat puremaan esim. emäänsä leikkiessään. Emo murisee pennulle hetken ja toisen ja kolmannenkin ja jos pentu siitä huolimatta ei lopeta pureskeluaan, rähähtää emo pennulle ja saattaa ottaa pennusta suullaan otteen niskasta tai jopa koko pään suuhunsa. Eli emo murisemalla varoitti pentua ja halusi sen lopettavan pureskelun ja koska pentu ei varoitusta totellut olivat seuraukset sen mukaiset.

Koiran ruoan & puruluiden kanssa ei muuten ikinä saa pelleillä. Olen joskus ennenvanhaan kuullut sanottavan, että koiraa pitäisi testailla, josko se puolustaa ruokaansa? Eli yrittämällä ottaa siltä ruoka tai luu pois ja katsomalla muriseeko, käykö näpeille vaiko mitä??  Toivon todellakin koko sydämestäni ettei kukaan enää tänä päivänä tällaista tee, edes leikillään! Ruoka on koiralle ja minullekin pyhä asia, se on sille elintärkeä ja sitä tulisi kunnioittaa aina! Ruokarauha on tärkeä! Omat koirani eivät murise ihmiselle joka lähestyy ruokakuppia tai puruluuta, mutta toiselle koiralle kylläkin, eli varoittavat ja haluavat vain etäisyyttä.

Voin huoletta syöttää seitsemän koiraa samassa tilassa, vieri vieressä kun itse seison tattina ja vahdin toimitusta. On minun vastuullani, että kaikki pysyvät omilla kupeillaan ja syövät oman osuutensa. Jos ikinä edes tulee tilanne että joku lähtee toisen kupille, puutun siihen välittömästi käskien tunkeilijan pois. Voin myös ottaa jokaiselta ruokakupin pois tarvittaessa. Joskus olen vahingossa antanut väärän annoksen väärälle koiralle ja joutunut näinollen ottamaan kupin pois. Koirani luottavat minuun näissä asioissa, sillä jokaiselle riittää ruokaa. Eivätkä murise minulle, koska se perusluottamus on olemassa.

Koira voi murista myös leikkiessään. Meidän Tyra on sen suhteen oikein pelottava! Sillä on pieneksi koiraksi aika mahtava ääni, kuin myös emällään ja emänemällään. Tuntuu että olisi sekin ominaisuus vähän "sukuvika", siis se kova ääni. Leikkimurinat kuuluvat koirien painileikkien luonteeseen ja ovat vain leikkiä. On myös koiria, jotka päästelevät murinan tyylisiä öriseviä ääniä kun ovat oikein mielissään ja hyväntuulisia, vaikkapa kun niitä rapsuttaa juuri oikeasta kutisevasta kohdasta.

Niin ja hetki sitten Jappi tuossa sängyllämme  murisi ja haukkui unissaan...eli sekin on mahdollista.

Myös hetki ennen tappelua tai koiran hyökkäystä kuullaan murinaa, sen sävy on aika selkeä; poistu nyt hetivälittömästi tai tulee hammasta!!! Uhkaavasti murisevan koiran edessä ei kannata tehdä äkkinäisiä liikkeitä mihinkään suuntaan, jos haluaa välttää pureman. Eli etäisyyttä siinäkin yritetään saada aikaiseksi...

Ja sitten sokerina pohjalla, rakas Töllikoirani! Luulin se jo menettäneen pienen koiranjärkensä! Istuin sohvalla katsellen telkkaria, Tölli makasi sohvan toisessa päässä pää tyynyllä (aivan, meillä koirat voivat tehdä niinkin) kun tuli Pedigreen Dentastiks-mainos...(ensin en tätä oikein tajunnut itsekään yhdistää, vasta kun näin saman toistamiseen)...Tölli nousi jäykästi seisomaan, alkoi murisemaan kumeasti niskakarvat koholla tuijottaen televisioon...Mrrrrrrrhhhh!!!
Testasinpa äsken vielä huvikseni Tölliä ja Pedigree- mainosta tietsikalla, se löytyy täältä ...kova ja uhkaava oli murina tälläkin kertaa!!
                                                                                                                        
Tämäkin mielestäni kertoo hyvin yksinkertaisesti miten koira toimii. Ja että kaikkeen löytyy aina jonkin syy...
Etäisyyttähän Töllikin halusi tuohon tunkeilijaan joka pyrki olohuoneeseemme Tv-ruudun kautta ja näytti niitä rumia hampaitaan...eikä suinkaan, kuten koiraa inhimillistäen voisi ajatella; ettei Tölli tykkää tekohammas-ajatuksesta!!

Samalla tässä muistuttelen kurkkimaan sinne koiran suuhun ja hoitamaan hampaita tarvittaessa...Ylva pentumme (5kk) tuli sunnuntaina kotiin Helsingin visiitiltään ilman maitokulmahampaitaan, minne lie ne jättänyt?