Neliviikkoiset

Vilskettä ja vilinää pentulaatikossa aina hetkittäin...leikkivät ja syövät ja nukkuvat. Lisäruokaa on jo viikonpäivät maisteltu. Lotta huolehtii ja hoitaa ja tykkää suuresti kun tulee pennunkatsojia...on itse pääosassa ja matkaa sylistä syliin rapsuteltavaksi. Lotan luottamus ihmisiä kohtaan on minusta jotain aivan ihastuttavaa. Muutamia kuvia tältä aamulta...

Muurahaispesä!

muurahaisilla on sosiaalinen hierarkia

Sohaisinpa tikulla muurahaispesää aiemmalla tekstilläni keväällä Sudittelusta! Mielenkiintoista...Se lienee samalla nostattanut keskustelua dominanssista, sillä kuvailinhan varsin tarkasti esim. koirieni erilaisia virtsaamistyylejä ja niiden merkitystä yksilön arvoasemaan laumassa. Meillähän on lauma koiria ja lauma elää sulassa sovussa niin ihmisten kuin koirien kesken. Meillä ei ole kiistoja koirien kesken, vaikka joku onkin toista ylempiarvoisempi ja vahvempi luonnostaan. Ihmisetkään eivät meillä tappele. Meillä vallitsee rauha, jokainen on tärkeä ja rakastettu yksilö, riippumatta siitä onko dominantti vaiko alistuva.

Missään kohdassa tekstiäni en maininnut että koirat dominoisivat ja pompottaisivat ihmisiä (vaan nyt voinen kertoa että niitäkin löytyy ja paljon) ...kuvaukseni oli aina kyseisestä koirasta ja sen olemuksesta ja tyylistä ja arvoasemasta suhteessa lauman muihin koiriin. Myös mainintani lopussa, että asiaan (merkkailuun) kannattaa puuttua mikäli koiran käytöksessä ilmenee jotain ongelmia, on varsin aiheellinen. Ongelmien purkuun kun tarvitaan yleensä monenlaisia toimenpiteitä, joista yksi voi olla esim. ylimääräisen merkkailun estäminen,  riippuen tietysti ongelman laadusta ja laajuudesta. Ongelmakoiran koulutuksessa kun voidaan joskus puuttua ja tehdä muutoksia vaikkapa koiran ruokavalioonkin...

Sanalle dominanssi löytyy hyvä selitys täältä

Koirat ovat sopuisia eläimiä, laumaeläimiä, ne haluavat rauhaa...ne eivät kulje vapaaehtoisesti pörhistelemässä toinen toisilleen ja mahtailemassa ja hakemassa riitaa, se ei ole normaalisti niiden tavoite.

Itse näen dominanssin kommunikointi/viestintä välineenä ja -muotona ja sitähän se on kauneimmillaan. Miksi dominanssi yhdistetään aggressioon, vaikka nimenomaan dominanssi itsessään vähentää konflikteja ja aggressiota, kuin myös pelkoja. Kun on selvillä kuka kukin on ja kenen vastuualue, ei välejä tarvitse selvitellä lainkaan. Dominanssia esiintyy ihmistenkin kesken, jollain vaan on syntymälahjana saatu arvokkuus ja auktoriteetti, joku on sen hankkinut ja sitten on tyyppejä, joiden resurssit/kapasiteetti eivät siihen riitä tai ole edes halujakaan. On seuraajia ja seurattavia...kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä ja paikkansa tässä elämän suuressa palapelissä.

Dominanssia voisi myös jollain tavalla ajatella osana elinvoimaa, elinvoimainen yksilö säteilee ja huokuu muille jo pelkällä olemuksellaan, viestittäen näin oman arvonsa ja statuksensa. Usein myös arvovaltaiset yksilöt ovat lunastaneet paikkansa, osoittaneet oman viisautensa, osaamisensa ja valtansa tavalla joka on vakuuttanut muut. Muuta ei tarvita, se näkyy päällepäin, arvovaltaisuus.

Itse käytän dominanssia päivittäin, voin esimerkiksi liikuttaa koiraa haluamaani suuntaan pelkästään katseella.
Siinä ei ole mukana aggressiota. Jos koira esim. pelästyy jotain, käytän omaa dominanssiani, estämällä paon ja osoittamalla koiralle, että minä hallitsen tilanteen täysin. Siinä ei ole mukana aggressiota. Jos koirani esim. murahtaisi toiselle koiralle, käytän jälleen dominanssiani, kertoen hallitsevani tilanteen ja että koiran ei tarvitse siihen puuttua. Siinäkään ei ollut mukana aggressiota.
Eli pyrin viestittämään koiralleni aina, ettei se ole vastuussa mistään asioista joihin se ei kykene eikä resurssit riitä. Otan pois vastuun koiralta, sillä minä olen vastuussa koirani tekemisistä, aina!

Tapani toimia koirieni kanssa on lähtöisin koirasta ja on vahvistunut vuosien varrella seuratessani miten koirat kommunikoivat keskenään. Erityisen opettavaista ja hienoa on ollut nähdä, miten emät kouluttavat pentujaan. Ja vanhemmat koirat niitä nuorempiaan. Ne ovat todella pitkämielisiä ja sietävät paljon, mutta tarvittaessa ja tilanteen vaatiessa ne puuttuvat peliin ihan jämäkällä otteella.
Kuin myös nämä ihanat urokset, niillä tuntuu olevan niin paljon opetettavaa...
Olen nähnyt, kuinka emo vie saamansa puruluun pentujen luo, menee makuulle ja laittaa puruluun maahan. Pennut tulevat uteliaina haistelemaan, mutta emo niiltä kieltää pääsyn luun luo murisemalla (varoittamalla, että jos tuon otat, niin huutia tulee). Yksi pennuista yritti olla rohkea ja varoituksesta huolimatta meni liian lähelle, jolloin emo rähähti kerran pennulle ja pentu poistui ujeltaen paikalta opetuksen saaneena. Auktoriteetti, johtajuus, dominanssi, päätösvalta, hallinta...ihan mikä vaan nimeltään oli tuo käytös jota emo pennulleen näytti.

Joskus aikoinaan kuvittelin että elämä koirien kanssa on pelkkää "posetiiviä ja naksuttelua", kuin myös ettei koiraa voi/saa kieltää(tietyt tahot väittivät että suhde koiraan kärsii), vaan totuus ja koirien elämä on avannut silmäni, kiitokset siitä kuuluu vain ja ainoastaan rakkaille koirilleni! Ja ehkä myös hieman edesmenneelle Berit Magnussonille...

Ja kyllä, olen lukenut mm. Barry Eatonin kirjan (Dominans och ledarskap, fakta eller fantasi), niin suomeksi kuin ruotsiksi, molemmat versiot löytyvät kirjahyllystäni. Siihen voisin kommentoida: Koirani eivät todellakaan ole susia naamioituneena koiran pukuun...eivät ihmisiäkään, ihan kelpo koiria vaan...eivät myöskään ole pelokkaita, saavat ja näyttävät tunteitaan jatkuvasti, tykkäävät ihmisistä, luottavat ihmisiin ja ovat ennenkaikkea koiria!!

Tekstini on ollut valmiina keväästä lähtien, nyt tuntuu että on aika julkaista se...

Koiran Murinat

Mitä koira oikeastaan sanoo muristessaan?
Yleensä se haluaa yksinkertaisesti vain lisää etäisyyttä kohteeseen jolle se murisee. Murina voi myös olla tavallaan varoitus tai merkki luottamuspulasta, pelosta jne..ja silloinkin koira haluaa lisätä etäisyyttä murinansa kohteeseen.

Valaisenpa asiaa esimerkillä, tai parilla...tai useammallakin.

Meillä Tölli koira joskus innostuu pesemään Jappi koiran naamaa, silmiä, korvia jne. Jappia tämä toimitus ei suinkaan ilahduta ja se alkaa murisemaan, haukahtaakin joskus välillä ja murisee lisää. Eli Jappi haluaa Töllin lopettavan pesutoimituksen heti. Tölli saattaa siitä huolimatta vaan jatkaa ja Jappi jatkaa murinoitaan...usein säälin Jappimummelia ja puutun peliin käskemällä Töllin pois. Jappi halusi siis Töllin lopettavan ja mielestäni se jopa pyytää minua apuun katseellaan ja on tyytyväinen kun tilanne korjaantui, eikä sen itse tarvinnut alkaa enempiin toimenpiteisiin. Tehdään Japin kanssa siis hyvää yhteistyötä ja yhteisymmärrys pelaa.

Pienet pennut joskus innostuvat puremaan esim. emäänsä leikkiessään. Emo murisee pennulle hetken ja toisen ja kolmannenkin ja jos pentu siitä huolimatta ei lopeta pureskeluaan, rähähtää emo pennulle ja saattaa ottaa pennusta suullaan otteen niskasta tai jopa koko pään suuhunsa. Eli emo murisemalla varoitti pentua ja halusi sen lopettavan pureskelun ja koska pentu ei varoitusta totellut olivat seuraukset sen mukaiset.

Koiran ruoan & puruluiden kanssa ei muuten ikinä saa pelleillä. Olen joskus ennenvanhaan kuullut sanottavan, että koiraa pitäisi testailla, josko se puolustaa ruokaansa? Eli yrittämällä ottaa siltä ruoka tai luu pois ja katsomalla muriseeko, käykö näpeille vaiko mitä??  Toivon todellakin koko sydämestäni ettei kukaan enää tänä päivänä tällaista tee, edes leikillään! Ruoka on koiralle ja minullekin pyhä asia, se on sille elintärkeä ja sitä tulisi kunnioittaa aina! Ruokarauha on tärkeä! Omat koirani eivät murise ihmiselle joka lähestyy ruokakuppia tai puruluuta, mutta toiselle koiralle kylläkin, eli varoittavat ja haluavat vain etäisyyttä.

Voin huoletta syöttää seitsemän koiraa samassa tilassa, vieri vieressä kun itse seison tattina ja vahdin toimitusta. On minun vastuullani, että kaikki pysyvät omilla kupeillaan ja syövät oman osuutensa. Jos ikinä edes tulee tilanne että joku lähtee toisen kupille, puutun siihen välittömästi käskien tunkeilijan pois. Voin myös ottaa jokaiselta ruokakupin pois tarvittaessa. Joskus olen vahingossa antanut väärän annoksen väärälle koiralle ja joutunut näinollen ottamaan kupin pois. Koirani luottavat minuun näissä asioissa, sillä jokaiselle riittää ruokaa. Eivätkä murise minulle, koska se perusluottamus on olemassa.

Koira voi murista myös leikkiessään. Meidän Tyra on sen suhteen oikein pelottava! Sillä on pieneksi koiraksi aika mahtava ääni, kuin myös emällään ja emänemällään. Tuntuu että olisi sekin ominaisuus vähän "sukuvika", siis se kova ääni. Leikkimurinat kuuluvat koirien painileikkien luonteeseen ja ovat vain leikkiä. On myös koiria, jotka päästelevät murinan tyylisiä öriseviä ääniä kun ovat oikein mielissään ja hyväntuulisia, vaikkapa kun niitä rapsuttaa juuri oikeasta kutisevasta kohdasta.

Niin ja hetki sitten Jappi tuossa sängyllämme  murisi ja haukkui unissaan...eli sekin on mahdollista.

Myös hetki ennen tappelua tai koiran hyökkäystä kuullaan murinaa, sen sävy on aika selkeä; poistu nyt hetivälittömästi tai tulee hammasta!!! Uhkaavasti murisevan koiran edessä ei kannata tehdä äkkinäisiä liikkeitä mihinkään suuntaan, jos haluaa välttää pureman. Eli etäisyyttä siinäkin yritetään saada aikaiseksi...

Ja sitten sokerina pohjalla, rakas Töllikoirani! Luulin se jo menettäneen pienen koiranjärkensä! Istuin sohvalla katsellen telkkaria, Tölli makasi sohvan toisessa päässä pää tyynyllä (aivan, meillä koirat voivat tehdä niinkin) kun tuli Pedigreen Dentastiks-mainos...(ensin en tätä oikein tajunnut itsekään yhdistää, vasta kun näin saman toistamiseen)...Tölli nousi jäykästi seisomaan, alkoi murisemaan kumeasti niskakarvat koholla tuijottaen televisioon...Mrrrrrrrhhhh!!!
Testasinpa äsken vielä huvikseni Tölliä ja Pedigree- mainosta tietsikalla, se löytyy täältä ...kova ja uhkaava oli murina tälläkin kertaa!!
                                                                                                                        
Tämäkin mielestäni kertoo hyvin yksinkertaisesti miten koira toimii. Ja että kaikkeen löytyy aina jonkin syy...
Etäisyyttähän Töllikin halusi tuohon tunkeilijaan joka pyrki olohuoneeseemme Tv-ruudun kautta ja näytti niitä rumia hampaitaan...eikä suinkaan, kuten koiraa inhimillistäen voisi ajatella; ettei Tölli tykkää tekohammas-ajatuksesta!!

Samalla tässä muistuttelen kurkkimaan sinne koiran suuhun ja hoitamaan hampaita tarvittaessa...Ylva pentumme (5kk) tuli sunnuntaina kotiin Helsingin visiitiltään ilman maitokulmahampaitaan, minne lie ne jättänyt?

Milloin syntyvät pienet pihakoirat?

Otsikon kysymystä oli joku joskus jossain pohdiskellut ja se herätti minussakin uteliaisuuden selvitellä asiaa kasvattamieni pentueiden osalta.

Kaivoin arkistostani kaikki muistiinpanovihkot, jotka ovat narttukohtaisia, eli jokaisella pentueen synnyttäneellä emolla on oma vihko. Niihin on kirjattu kaikenlaista asiaa koskien pentueen suunnittelua, kiimaa, astutusta, synnytystä, pentueen kasvua jne.koskien. Olipa siellä hauskoja kirjoituksia ihan asian vierestäkin tai kuka oli vieraillut pentuja katsomassa ja milloin jne. Hyvä jos en ollut kirjannut paljonko kahvia keitettiin ja mitä kahvileipää oli tarjolla...
Muistiinpanoni näyttävät kehittyneen vuosien varrella maltillisemmiksi ja asiallisemmiksi, eli tarvittava tieto on helpompi löytää.

Olen katsonut ajankohdan pentueen ensimmäisen pennun syntymästä. Itse synnytyshän käynnistyy ensin avautumisvaiheella, jonka kesto voi vaihdella yksilöllisesti hyvinkin paljon. Avautumisvaihe voi kestää muutamasta tunnista jopa reiluun vuorokauteen asti, jonka jälkeen ensimmäinen pentu syntyy. Ja tässähän on vielä sellainenkin seikka; kaikki nartut eivät näytä ulospäin kaikkia pienimpiä tuntemuksiaan...tarkkana saa siis "lueskella koiraa" koko ajan.

Suurin osa synnytyksistä näyttää ajoittuneen ilta-tai aamuyöhön, mutta poikkeuksia löytyy vähän joka ajankohdalle. Jaottelin vuorokauden/kellonajat kolmen tunnin osioihin esim. 00-03, 03-06, jne. Laskeskelin prosentuaaliset osuudet, eli kuinka monta prosenttia synnytyksistä meillä on tapahtunut kyseisten kellonaikojen puitteissa(ja siis ensimmäisen pennun syntymä/kellonajan mukaan). Mukaan on laskettu myös sektioon päätyneet synnytykset, joissa synnytys kuitenkin käynnistynyt normaalisti (3kpl). Ehkä merkityksetöntä tietoa, ehkä ei, vaan nytpä tätäkin asiaa on tullut pohdiskeltua...

Nybygårds Z-pentue on syntynyt 04:50->

• klo 00:00-03:00 15,38%
• klo 03:00-06:00 19,23%
• klo 06:00-09:00 11,53%
• klo 09:00-12:00  7,63%
• klo 12:00-15:00  3,84%
• klo 15:00-18:00 15,38%
• klo 18:00-21:00  7,69%
• klo 21:00-24:00 19,23%